Harvan yrityksen voi rehellisesti sanoa mullistaneen koko alaansa. Ford teki sen autoalalle, Nokia puhelinbisnekselle. Mutta kun puhutaan koko viihde-elektroniikasta, johon kuuluvat tietokoneet, puhelimet ja kaikki niiden välimaastoon jäävät laitteet, on Apple selkeä alansa uranuurtaja. Vuonna 1976 Cupertinossa, Kaliforniassa perustettu tietotekniikkayritys ei ole ollut aina ensimmäisenä julkaisemassa uusia innovaatioita – mutta se on tehnyt omat lanseerauksensa aina kilpailijoitaan paremmin, näyttävämmin ja houkuttelevammin. Siitä syystä iPad on noussut tablettitietokoneiden osalta johtavaksi käsitteeksi.
Ei voida tarkalleen sanoa, mikä oli kuluttajamarkkinoiden ensimmäinen taulutietokone. Erilaisia piirtotaulutekniikkaan perustuvia pöytäkonemallisia laitteita nähtiin jo 1980-luvulla, mutta vuonna 1989 julkaistua GRiDPadia pidetään omalta osaltaan maailman ensimmäisenä taulutietokoneena, vaikka kosketusnäyttöteknologiasta ei tuohon aikaan vielä mitään tiedettykään. Huomionarvoista on, ettei iPad itse asiassa ole Applen aivan ensimmäinen taulutietokone, sillä yhtiö julkaisi vuonna 1993 Newton MessagePadin, joka toimi GRiDPadin tapaan erillisellä kynällä. Vasta kun iPad julkaistiin vuonna 2010, syntyi tablettitietokoneen arkkityyppi, jona sen tänäkin päivänä tunnemme.
Mullistavaa kuluttajateknologiaa
Syitä ensimmäisen sukupolven iPadin jättisuosioon on monia. Yksi niistä on kiistattomasti Applen markkinointikoneiston taitavuus; kalifornialainen tietotekniikkayhtiö oli jo aikaisempina vuosina lanseerannut onnistuneesti muun muassa tuotemerkkejä, kuten MacBook, iPod ja iPhone. Steve Jobsin ja Steve Wozniakin perustaman Applen tuotteet vetosivat jo varhaisista iMac-malleista alkaen kuluttajiin niin ulkonäöllään kuin helppokäyttöisyydellään. Hintasotaan kilpailijoitaan vastaan Applen ei ole koskaan tarvinnut lähteä, sillä vahva brändi yhdistettynä laadukkaisiin komponentteihin on luonut vuosikymmenten saatossa yhtiölle vankan kannattajakunnan.
iPadin selkeä valikkorakenne on saanut kiitosta monilta vähemmän tietotekniikan parissa aikaa viettäneiltä kuluttajilta, kuten vanhuksilta. Yksinkertainen käyttöliittymä on helppo oppia ja kaikki ladatut ohjelmat ovat käyttäjän näkösällä valikkoruuduilla koko ajan. Käyttäjäkokemuksen muokkaaminen on tehty suhteellisen helpoksi, vaikka eri asetuksia ja säätövalikoita ei iPadista löydykään ihan Android-tablettien tapaan. Juuri Android- ja Windows-maailmaan tottuneilta käyttäjiltä ja diginatiiveilta onkin tullut eniten kritiikkiä iPadia vastaan, sillä jotkut kokevat sen olevan liian suppea kustomointivaihtoehtoja tarkasteltaessa.
Tärkeimmät ominaisuudet
Kuten iPhone ja iPod, myös iPad toimii iOS-käyttöjärjestelmällä. Useat App Storen sovellukset ovatkin saatavalla niin iPadille kuin iPhonellekin, joskus jopa iPodille ja AppleTV:llekin. Kaikki iPad-mallit on julkaistu kahtena erillisinä versioina: toisessa on SIM-korttipaikka mobiilidatan käytön mahdollistamiseksi ja toinen, halvempi malli voi muodostaa verkkoyhteyden vain WLANin kautta. Lisäksi jokaisesta mallista on julkaistu eri tallennuskapasiteetilla varustettuja vaihtoehtoja. Viimeisimmän, maaliskuussa 2018 julkaistun iPadin on saanut joko 32 tai 128 Gt:n muistilla.
Ensimmäistä laitesukupolvea lukuun ottamatta kaikissa iPad-malleissa on ollut takakamera – uusimmissa malleissa myös etukamera. Vaikka tapahtumien päivittäinen kuvaaminen on huomattavasti kömpelömpää kuin esimerkiksi älypuhelimella kuvaaminen, iPadia käytetään paljon Facetime- ja Skype-puheluiden soittamiseen juuri kameroiden ja puhelinta isomman näytön vuoksi. Aikaisemminhan webcam-tyyliset keskustelut olivat vaatineet joko pöytäkoneen tai kannettavan tietokoneen. Varsinaisia puhelinverkkopuheluita iPadilla sen sijaan ei pysty soittamaan, vaikka käyttäisikin laitteessaan SIM-korttia. Uusimmat iPad-mallit ovat yleensä lanseeraushetkellään 350-500 euron hintaluokassa, joka on noin puolet uusimpien iPhone-puhelinten hinnasta.
iPad hupikäytössä
Ensisijaisesti ensimmäisen sukupolven iPad julkaistiin juuri viihde- ja vapaa-ajankäyttöä silmällä pitäen. Kosketusnäytöllinen taulutietokone oli huokeampi, kevyempi ja mobiilimpi versio MacBookista, mutta tehokkaampi, suurempi ja halvempi kuin iPhone. Apple teki iPadin ansiosta tietotekniikan käytöstä ketterämpää ja monitahoisempaa – nyt sähköpostit pystyttiin tarkistamaan pikaisesti aamiaisen yhteydessä tai selata verkkokauppojen tarjontaa ennen nukkumaanmenoa ilman kannettavan tietokoneen raahaamista sänkyyn. Kuulokeliitännän ja kirkkaan LCD-näytön ansiosta omista suosikkivideoista ja -kappaleista nauttiminen onnistui yhä helpommin vaikkapa automatkalla.
Pelit ovat alusta alkaen kuuluneet olennaisena osana kosketusnäytöllisiin laitteisiin. IPadin suorituskyky riittää tätä nykyä pyörittämään jo melko raskaitakin pelejä, kuten Fortnite tai Grand Theft Auto. Pelivalmistajat panostavatkin iPad-julkaisuihin ja yhä useammasta konsoli- tai PC-pelistä julkaistaan vuosi toisensa perään iPadille skaalattuja versioita. Tablettipelaamisen ja suoratoistopalveluiden yleistyessä Apple päivittää jatkuvasti iPadien siruja, prosessoreita, muistia ja näyttötekniikkaa. Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistu 10,5-tuumainen iPad Pro sisältää muistia saman verran (4 Gt) kuin edullisin Mac mini -pöytäkoneyksikkö.
iPad työkäytössä
Eri alojen ammattilaiset ovat ottaneet iPadin vakiotyökalukseen. Aluksi iPad miellettiin lähinnä puhelimen jatkeena, mutta nykyään se on monessa työssä paras – ellei jopa käytännössä ainoa – järkeenkäypä suoritusväline. Kuvauskopteria ohjaavat drone-lentäjät, työmaata kiertävät suunnitteluinsinöörit, DJ:t, miksaajat ja sisällöntuottajat ovat vain muutamia esimerkkejä ammateista, joissa tablettitietokoneet, erityisesti iPadit, ovat nousseet lähes korvaamattomaan arvoon. Laitteen keveys, liikuteltavuus ja toimintavarmuus tuovat usein kiitosta iPadin ammattikäyttäjiltä. Vuonna 2017 julkaistu Apple Pencil on puolestaan siirtänyt monia graafikoita ja piirtäjiä kannettavista tietokoneista iPadille.
Kilpailua on, muttei tiukkaa sellaista
iPadien dominointi taulutietokonebisneksessä on valtava. Vuonna 2017 iPadin markkinaosuus oli 26,8 prosenttia, kun pahin kilpailija Samsung jäi tilastokakkoseksi 15,2 prosentin osuudellaan. Amazonin, Huawein ja Lenovon markkinaosuudet yhteenlaskettunakaan eivät yllä Applen lukemille. Kuten älypuhelintenkin puolella, tablettisota kärjistyy vastakkainasetteluun Apple vs. Android. Vaikka laitteiden komponenteissa on yhä hienoisia eroja valmistajien välillä, käyttöliittymä määrittelee eniten kuluttajan valintaa. Applen markkinavalttina tosin on valinnanvaran kapeus: yhtiö pitää myynnissä vain 3-4 iPad-mallia samanaikaisesti, joka on murto-osa markkinoiden Android-tablettien määrästä.